Guess who's back?

Yep. Uusi vuosi ja uudet kujeet. Vaikka onhan uudesta vuodesta jo 3kk, mutta enpä oo juuri päivitelly sitten vuoden 2011 elokuun. Tää taitaakin olla mun kesäblogi.

Mutta tosiaan, pieni tilannepäivitys:
Koska A) odotan kesää jo innolla niinkuin kaikilla normaaleilla ihmisillä on tapana, B) oon jälleen samankokoinen kuin sinä päivänä kun aloitin tän blogin ja C) haluaisin palata takas tuohon elämäntapaan joka mulla on ollut, niin ajattelin tulla vilkaisemaan mun lähes vuoden vanhoja aatteita.

Ihana nähä että mulla on vielä 23 lukijaa jäljellä :) en muista paljon teitä oli kun jätin koko blogin tänne internetin pimeimpään kellarinurkkaan homehtumaan, mutta vaikuttaa hyvältä alulta jos joku kuuntelee mun nykyisiä ajatuksia.

Lopetin tänne kirjoittamisen lähinnä siksi, etten kokenut olevani enään sellainen ihminen kuin annoin tekstieni ymmärtää. Mulla ei ollut enään minkäänlaista intohimoa mun tavoitteita kohtaan, ja terveellisempi syömistapa alkoi nousta mulle tärkeämmäksi asiaksi elämässä. Tämän kevään aikana on kuitenkin tullut esille sama juttu kuin joka vuosi aina ennenkin: haluan näyttää kesällä mahdollisimman upealta, haluan saavuttaa jotain ja yllättää ihmiset. Tuli mieleen tää mun vanha blogi, ja oikeestaan pelkästään tän avaaminen oli jo inspiroivaa. Tähän asti kun oon vaan sulkenu silmät ja korvat kaikelta mahdolliselta inspiraatiolta.

Lisäksi: Seurustelen nykyään, oon seurustellut jo nelisen kuukautta. Ja koska haluan pitää kaiken edelleen anonyyminä, niin kutsuttakoon mun poikaystävää nimellä "M". Ollaan kummatkin tosi samanlaisia. Tähän aiheeseen liittyen, ollaan kummatkin oltu vähän pyöreämpiä lapsia. Ja yläastelaisia, ja saavutettu kumpikin sellanen kiva normaalikoko. M sanoo aina että mä näytän kauniilta ja mulla on ihana vartalo, eikä se aina helpota mua ajattelemaan että oikeasti haluaisin olla laihempi. En mä halua olla mikään "kiva normaalikokonen". Sitä paitsi sekin hoikistuu koko ajan, ollaan suhteessa suunnilleen saman kokosia, enkä haluais sen olevan mua laihempi. Se olis ahdistavinta mitä osaan ajatella. Tällä hetkellä ahdistavinta on ehkä vaan mua ympäröivä keho.