Coffee & cigarettes

Yllätyin iloisesti kun tulin katsomaan mun blogin kuulumisia tän turhankin pitkän tauon jälkeen: 5 uutta lukijaa, hassua sinänsä kun en ole tänne jaksanut yhtään kirjottaa. Lukio on vienyt ihan liikaa mun aikaa. En tiiä kauanko jaksan tuolla panostaa, läksyjä kasaantuu niskaan turhankin paljon. Aika on kulunut onneksi myös uusien kavereiden kanssa. Esim toissapäivänä taiteiden yössä tuli tutustuttua muutamaan ihmiseen samasta koulusta, kiitos humalan.

Paljon on ehtinyt muuttua tässä ajassa. Ensinnäkin, kannattaa pyytää kaverilta yksi tupakka vuoden tauon jälkeen ja olettaa ettei siihen voi jäädä koukkuun kun ei viimeksikään jäänyt. Siihen voi. Tää taas on johtanut siihen, että oon luultavasti riidoissa yhden mun tosi hyvän kaverin kanssa - ainakaan se ei suostu puhumaan mulle. Toisaalta taas oon huomannut että tupakka vie helvetin hyvin nälkää. Tai ainakin ruokahalun, nälkä mulla on koko ajan. Mikä taas ei ole ihan mihin pyrin, olin aikeissa aloittaa terveellisen dieetin ja ajauduinkin tähän. Ehkä ihan hyvä vaan jos saan korvattua ruuan jollakin, pari kiloa olisi kiva jälleen saada pois. Niin, nyt en aio mihinkään radikaaliin painonpudotukseen, haluan vaan että mulla on hyvä olo vartaloni kanssa enkä aio laskea kiloja/kaloreita niin tarkasti. Siksi otankin nyt tuon painomitan tuolta sivusta pois.

We're in this together, sis.

En vieläkään uskaltautunut vaa'alle. Mikä siinä on niin pelottavaa? Selvähän se - koska se kertoo totuuden. Sitä mä oon oppinut välttelemään. Oon oppinut liian hyvin. Mun motivaatiopuuskat ei oo tarpeeksi pitkiä, ne riittää vain pariksi päiväksi ja madaltuu sitten alhaisimpaan maanrakoon ja täytän sen jättämän aukon syömällä niin paljon kuin jaksan...
Tiistai - hyvin. 
Keskiviikko - hyvin. 
Torstai - päivä hyvin, illalla binge. 
Perjantai - en edes ehtinyt syömään, nestepaasto. 
Lauantai - olin häissä, mutten häätarjoilun lisäksi syönyt mitään (SAAVUTUS!!!). 
Sunnuntai - erehdyin aamulla syömään suklaata ja loppupäivä vietettiinkin jääkaapin seurassa...
Maanantai - koulu alkaa ja oon edelleen vitun läski, mutta samoin mun ja E:n eka virallinen karkkilakkopäivä.

Urh... mulla alkaa herätä huoli mun siskosta. Enimmäkseen mua vaan ärsyttää sen käytös. Se alkaa olla ihan samanlainen kuin minä, hyväkuntoinen ja hoikka versio vain. Sillä on harrastus johon sisältyy viikkotreenejä enemmän kuin viikossa on päiviä, mikä antaa sille etuoikeuden syödä mitä haluaa ja se pysyy silt kunnossa. Mutta se aina vaan valittaa että sillä on muka liian iso maha ja se aina esittelee mulle että "näin laiha mä haluaisin olla". Se käyttäytyy ihan samanlailla kuin mä, ja se kammottaa mua. Se on vasta 13! Onneks se ei kuitenkaan käytä yhtä radikaaleja keinoja laihduttamiseen kuin mitä mä oon käyttänyt, enkä mä halua nähdä sen tekevän niin.

I'll move to Paris, shoot some heroin and fuck with the stars ★

Ohoh, oon saanut lisää lukijoita :o en edes tiedä miksi, itse varmaan itkisin verta ja hirttäytyisin raastavaan myötähäpeään jos lukisin mun epätoivoisista itsehallintayrityksistä ja loputtomista epäonnistumisista. No mutta onneksi teidän ei varmaan tarvitse kärsiä niistä vähään aikaan :)

Karu totuushan on että toi mun viimeksi hehkuttama motivaatio ja into kesti ikävä kyllä vain tasan yhden päivän. Sen jälkeen tämän viikon alkuun asti söin niin epämääräisesti etten pysty hahmottamaan mitään muistikuvaa. Joinakin päivinä yritin kyllä kovasti, mutta ratkesin sitten illalla taas. Maanantaina, kun oli syönyt päivän aikana vain hedelmiä, päätin illalla syödä vielä kunnollisen iltapalan (mikä mestari-idea taas!) ja se mihin se johti - arvaatte varmaan - laukaisi mussa sellaisen reaktion etten todellakaan enään halua jatkaa näin, kun pystyisin niin paljon parempaan.

Kolmen päivän ajan on ollut sama kaava: aamupalaksi mysliä ja jugurttia (alle 250kcal) ja loppupäivän popsin hedelmiä ja kasviksia niin paljon kuin tekee mieli. Ja usein juon myös limua tai mehua. Toisin sanoen, en ole oikeastaan edes saanut sitä syömistä hallintaan, oon vaan vaihtanut kevyempään. Ja iltaisin oon onnistunut hillitsemään itseni! Siitä voin olla jo ylpeä :) Ja koska en ole paljoa kotona ollut viime aikoina niin ulkona ei paljoa tule syötyä, kun on koko ajan liikkeessä. Se on ollutkin varmaan lähinnä ainoa liikunta kahteen viikkoon, ulkona kävely. +pari naistenlehdistä bongattua lihaskuntoliikettä. Mun mielestä näytän ulkoisestikin jo siltä että nyt mennään oikeaan suuntaan, tää tietää hyvää :)

Coming clean

Mun motivaatio on jälleen huipussaan! :) En jaksanut persettäni nostaa ollenkaan melkein koko heinäkuun aikana, mutta eilen päätin että aamulla on pakko lähteä lenkille, heti kun herään. No pari tuntia pitkitin sitä lähtemistä, mutta menin kuitenkin! Oon vihdoinkin tehnyt selkeän aloitteen koko hommalle.

En ole oikeastaan edes varma paljonko todella oon lihonu, ensinnäkin koska en oo vaa'alle todellakaan uskaltautunut, ja toiseksi siksi että on koko ajan ollut niin turvonnut olo etten tiedä onko se ollut vain jatkuvaa turvotusta vai pysyvää läskiä...
Huomenna mun on pakko punnita itseni, vaikka se niin kammottaakin. Pitäähän mun jotenkin painoani tarkkailla? Oon tosin ihan varma että se on jo reippaasti yli 75, vaikka en sitä todellakaan haluaisi itselleni myöntää. Kesäkuu meni ihan hukkaan, nyt siis sen lisäksi että pitäisi pystyä jälleen samaan, pitäisi myös pystyä pitäytymään siinä mihin pääsee.

Viikonlopun vierailin sukulaisilla ja pyörin kavereiden kanssa ulkona. Toisin sanottuna, sain aikamoiset ruokatarjoilut eikä liikunnalle paljoa jäänyt aikaa (ei sillä että siihen olisin muutenkaan vaivautunut). Nyt aion virallisesti aloittaa elokuun "puhdistautumisella", eli pari päivää pelkästään vihreää teetä ja vettä, sitten kun nälkä alkaa liikaa vaivaamaan niin otan mukaan vähäkalorisia keittoja ja ehkä hedelmiä/kasviksia. Liikunnan pidän ihan inhimillisissä määrissä, kunhan joka päivä edes vähäsen. E:n kanssa suunnittelin jo karkkilakkoa koulujen alulle, jospa sen voisikin aloittaa jo nyt :) Ihanaa kun saa päänsä täyteen kaikkia ideoita ja suunnitelmia, ehkä tää tästä lähtee rullaamaan.

Scene 1, Take 2

Mua kammottaa. Totesin eilen itselleni että oon oikeesti nyt noin neljässä viikossa lihonnu enemmän kuin mitä kesäkuun aikana laihduin... (happy now?)
Kattelin haikeana jotain viime kuun after-kuvia kun löysin mun web-kamerakansiosta jonkun kuvan heinäkuun alulta. Olin ottanut tarkoituksena näyttää yks kampaus mun kaverille. Otin samanlaisen kuvan samasta kuvakulmasta ym. ja se ero niiden välillä oli järkyttävä. En voi pistää niitä tänne kun kummatkin oli pelkkiä kasvokuvia, mutta ensimmäisessa kuvassa mulla on sileät kasvot, terävät olkapäät, ja selkeästi näkyvät solis- ja kylkiluut. Siinä uudemmassa kuvassa taas turvonneet ja pöhöttävät pullaposket, ryhävalaan kokoinen kaksoisleuka ja läskit kainalot jotka pursuavat paidan reunan yli. Miten ihmeessä kukaan voi tehdä tätä itselleen? Tai oikeestaan edes saada aikaiseksi mitään tällaista muutamassa viikossa?

Oon joutunut varmaan pahimpaan noidankehään mitä tämä maailma on koskaan joutunu kohtaamaan. Joka vitun päivä vaan BINGE BINGE BINGE, eikä loppua näy.
Oon yrittänyt parhaani mukaan saada muutettua mun ajatusmaailmaa, mutta mikään "kuvittele että laihdut kilon aina kun kieltäydyt ruuasta" -psykateoria ei tunnu tepsivän. Ei mikään. Hjälpa mej...


Elokuu alkaa ensi viikolla. Uusi kuu, uudet kujeet, eiku? Siis tosissaan, etsin tai luon jostain jonkun koko kuun kestävän haasteen itselleni.
Mun on aloitettava kokonaan alusta.

vitun paska luuseri, yritä edes

Hei voisko joku ihana, ystävällinen, vahvaa patoutunutta aggressiota kokeva sekopää hakata mua viinapullolla päähän että opin viimein ihmisten tavoille.

Jeejee oon niin ylpee mun maksimaalisesta itsekontrollista, motivaationpuuskasta ja sporttisuudesta viimeisen kahden viikon ajalta......

 ...NOT

KYSYMYS: "Miks joku joka haluaisi olla laiha, kaunis ja hyväkuntoinen, söisi huomattavasti normaaleihin ruokailutottumuksiin verraten enemmän, ja liikkuisi sitä mukaan aina vähemmän?"

Se saa multa 3e joka keksii loogisen vastauksen, oon yrittänyt miettiä nyt KAKS VIIKKOA -.-
Kaks viikkoa oon eläny noin. Ja se muuten NÄKYY!

En muute tasan mee kouluun yli 65 kilosena. Taitaa jäädä ekat kouluviikot väliin. Tai ekat kouluvuodet - ei voi mitään. EIII en ota tota asennetta :D menen kouluun sillon kun ne alkaa en muista päivää, ja painan sillon enintään 65kg. Ja mähän onnistun siinä.

Get me out of this!

....Elän helvetissä.
Kaikki on ollu niin perselleen viime viikon jälkeen. Mun päivät on sen jälkeen menneet tasaisesti samalla kolmiosaisella kaavalla:
1. "Tänään aion onnistua! En todellakaan syö koko päivänä enempää kuin vaikka yhden omenan!"
2. Syön sen omenan, sitten menen jonnekkin jossa on ruokaa tarjolla ja punnitsen hetken että tarvitseeko sitä syödä vai ei ja päädyn ottamaan vähäsen.
3. Ilta on pahin, tulen kotiin, otan vähän iltapalaa, otan vähän lisää iltapalaa, otan vähän lisää, vähän lisää, lisää, lisää, lisää..... ja lopetan kun olen räjähtämispisteessä, valmis nukkumaan, tai kaapit ovat tyhjät.

Missä kontrolli? Missä motivaatio? Missä mun haaveet? Ne on kaikki olleet niin hukassa, ihan liian hankalassa piilossa. Ja tahtoisin löytää ne :/

PS: mut punnittiin lääkärintarkastuksessa tiistaina.... En uskonu että kehtaisin ikinä myöntää, mutta tuskin se nyt yllätyksenäkään tulee että jälleen ollaan seitsemänkymmenen yläpuolella. 71 näytti siis tiistaina, enkä todellakaan halua tietää paljonko sen jälkeen on tullut lisää, varmaan kaksi kiloa päivässä, en ihmettelisi.

One week can ruin everything

Finally, nyt kun oon kaikille mun tutuille hehkuttanut miten ihana ja mahtava viikko mulla oli siellä leirillä, on koittanut aika tulla tänne lyömään karu totuus pöytään:
Mä söin vitusti liikaa.

Ekat päivät tuntui kamalalta, siellä oli koko ajan ruokailut.
Klo 8 aamupala
klo 12 lounas
klo 15 kahvi+leivos
klo 17 päivällinen
klo 21 iltapala.....
+ ne vitunmoiset määrät herkkuja joihin käytin vajaa 25 euroa, siitä voitte päätellä määrän.
Jo tiistaina mulla oli sellanen kaamea turvonnut olo, tuntui kuin oisi lihonnut ainakin 50 kiloa, ja siitä valitinkin silloin vielä kaikille. Mutta pikkuhiljaa noihin ruokailuihin kyllä tottui. Opin syömään kunnolla. Vittu, opin syömään kuin sika. Ja lihosin lopulta varmaan oikeesti 50 kiloo.
Mitään varsinaisia syömiskohtauksia en saanut koko aikana, joskus meni kontrolli ja saatoin hotkaista kaikki jäljellä jääneet karkit kerralla, mutta mitään kaapit tyhjäksi -kohtausta ei syntynyt. Toisaalta miten olisi noissa oloissa voinutkaan. Yritin olla ajattelematta syömisiä, mutta mulla oli tauotta ahdistus päällä, enkä pystynyt sitä mitenkään estämään. Liikuttua tuli kuitenkin, muttei mitään cardiota, enkä kuluttanut läheskään tarpeeksi, sen tiedän. Miks mä oon niitä ihmisiä, jotka ei syö yhtään mitään, tai sitten syö ihan kaiken?
Mutta lopputulos on, että nyt mä häpeän ja kuvotan itseäni. Mä olen taas kuin se ylipainoinen säälittävä luuseri jolla ei ole minkäännäköistä itsehillintää. Miks mä päästän itseni aina takas tähän? Miten yks viikko voi pilata kaiken? Yks viikko jolloin kaikki muu oli niin mukavaa?

Mua ärsyttää kirjottaa joka päivityksen loppuun näitä lupailuja ja suunnitelmia. Inhoan sitä. Ne ei ikinä kuitenkaan toteudu. Puran kuitenkin nytten ajatuksiani: Tahdon tän viikon olla paastolla, haluun vapautua tästä tunteesta. Ja pahinta on, että sunnuntaina mua odottaa pikkusten konfirmaatiokierros, eli käydään kaikkien juhlissa, kaikkien kakkutarjoiluja maistelemassa :):):) can't wait........

No-one will understand

I told you so....... Ok mä oon kyllä ihan itse onnistunut pilaamaan tämänkin. Perjantain ahmimiskohtaus ja olematon liikunta ei oo auttanu asiaa yhtään. Turha keksiä mitään tekosyitä, mutta 68 kiloa iskee naamaan aika rajusti. Mun kontrolli on ollut täysin hukassa.

Huomenna mä lähden sinne rippileirille. Ajattelin pitää sen viikon lomaa. Siis lomaa tästä stressaamisesta, ehkä jos en tee kaikesta syömisestä minkäänlaista tabua, niin en tunne ajoittain niin älytöntä tarvetta ahtaa kaikkea ruokaa itseeni. Siis oikeesti, mun syömiskohtaukset ei oo mitään normaali bulimia-tasoisia että syödään puoli suklaalevyä ja oksennetaan se pois ja paastotaan loppuilta, koska A) toi suklaalevy olis vasta alkupala B) en pysty oksentamaan yhtään mitään C) jos alan syömään niin en saa sitä loppumaan ennen kuin menen nukkumaan ja jos erehdyn syömään heti aamulla niin sama homma jatkuu koko seuraavan päivän.
Joskus mulla vaan pimahtaa, menetän kontrollin ihan sekunniksi vain ja otan jotain pientä, mun aivot päättää että nyt on luovutettu joten nyt voi tehdä mitä vaan. Seuraava ajatus on että koska en oo edellisiin päiviin syönyt kunnolla ja seuraavana päivänä ei taas saa syödä mitään, niin nyt on ainoa päivä syödä kaikkea mitä tekee mieli. Tai vaikkei edes tekisi mieli, jos vaan on tarjolla. Ja sillä ei ole mitääään väliä onko nälkä vai ei, koko ajan pitää pureskella ja niellä jotakin. Eikä kukaan ikinä pystyis ymmärtämään sitä ruuanmäärää joka tossa menee ellei asu mun kanssa saman katon alla.

Mä en ole normaali.

What the f has happened

Kaipa se sitten on pakko uskoa. Tänään aamulla 64,4kg. Sydän kuusvitoseen ja uusi välitavoite 60.......

Huijasin, oikeesti en edelleenkään usko että se pysyy kovin kauaa alle 65. Teen noi silti ja odotan (kauhulla) mitä tapahtuu.

Mutta oon ylpeä ittestäni ainakin yhessä asiassa! Oon oppinu laskee mun ruokailujen kalorimäärät :D enkä toki käyttänyt eilen kahta tuntia meidän keittiössä ja googlessa kun yritin saada 400kcal fiksuista aineksista kasaan. En tosin kyllä tiedä miten tarkkaan osasin arvioida noi määrät käytännössä, mutta kattokaa mitä sain aikaseks ja olkaa ylpeitä:

Aamupala:

Mysli 190kcal/45g

Maustamaton jugurtti 40kcal/1dl

1 pala tummaa suklaata 33kcal

Lounas - hedelmäsalaatti:

Puolikas päärynä 35kcal

Hunajamelooni n. 70g? 25kcal

Ananas, kaksi rengasta 41kcal

Keskikokoinen kiivi 34kcal

= 398kcal

Liikuntoja en aio laskea tähän, mutta käytiin tosiaankin mun kaverin kanssa salilla, kun hän halusi tulla mukaan. Kulutin kyllä ainakin ton 400 matolla. Mutta ääh, sattu siinä sitten sellanen pikku vastoinkäyminen ettei vähään aikaan tee mieli salille lähteä.... fiksuja kun ollaan niin jätettiin laukut sinne pukkariin ja yllätys, lompakot ja kännykät vietiin kummaltakin :) Itä-Helsinki, gotta love it <3

We're all mad here

Mun vaa'alla on joku ongelma. Onkohan siitä patterit lopussa? Luultavasti se on mennyt rikki kun painan liikaa... Tai sitten se on vain yhtä sekaisin kuin kaikki muukin. Ei se voi aina iltaisin näyttää jotain 69:ää ja aamuisin ei suostu näyttämään yli 65!! En tosissaan usko että painan alle 65kiloa, en todellakaan. Enkä aio laittaa tonne sivupalkkiin yhtäkään sydäntä - okei yhden sydämen voisin pistää, ihan varovasti - koska en halua laittaa sinne niitä moi, lihoin takaisin -rasteja, koska se on noloa.

Yhyy en oo vieläkään keksiny mistä kokoan mun päivän 300kcal. Perkele meen varmaan mäkkiin ja ahmin jonkun rasvaisen juuston. Siinä on 300. Mulla on muutenkin harvinaisen sekava olo, tuun varmaan hulluksi. Toisaalta heräsin just, voisin vaan lähteä lenkille.

Thinspo: Victoria's Secret models

Mun neljä lempi Victoria's Secret -mallia
Koska kaikki on aika tummaverikköjä (kaikki itseasiassa brasilialaisia, paitsi miranda australiasta) kuten mäkin vähän, about saman pituisiakin ja just mun tavoitelukemissa. Kukaan ei ihan mitään tikkuja vaan kauniita ja muodokkaita.

En sitten tosissaan tiedä kuinka tarkkaan nuo luvut pitää paikkaansa.


1. Alessandra Ambrósio

Paino: 51kg
Pituus: 178cm
BMI: 16,1
Koko: 32
















2. Miranda Kerr

Paino: 49kg
Pituus: 175cm
BMI: 16
Koko: 36

















3. Adriana Lima

Paino: 51kg
Pituus: 178cm
BMI: 16,1
Koko: 34

















4. Izabel Goulart

Paino: 53,5kg
Pituus: 177cm
BMI: 17,1
Koko: 34

From the beginning, again

Mama said eventually this hurting will end.

I'm back in business!
Lauantaina sattu pieniä (eikä edes niin pieniäkään) komplikaatioita mun itsehillinnän kanssa, mutta koska paastosin eilisen päivän niin oon ehkä päässyt taas lähtöpisteeseen. Eipä kovin kannustavalta kuulostanu :< mutta ton ahmimisen jälkeen musta tuntu että olin varmasti lihonnu takasin siihen 75, en edes uskaltanut käydä vaa'alla. Eilen ja tänään oon kuitenkin kuluttanut ihan kiitettävästi, oon saanut itseni taas innostumaan liikunnasta :) Ainoo vaan mihin oon "sortunut" on toi joku hedelmämehu joka on älyttömän hyvää! 50kcal/100ml, pitää alkaa korvaamaan sitä jollain sokerittomalla.

Ajattelin että heinäkuun voisin ottaa vain rennosti ja syödä normaalisti ym. p*skaa. (oho, en varmaan ikinä sensuroi mitään). Mutta tulin kuitenkin järkiini ja älysin etten tämän näköisenä saati sitten tätä isonpana halua aloittaa lukiota, joten tein tuollaisen viikkokohtaisen kalorisuunnitelman melkein koko kuulle. Viimeisen viikon jätin harkinnan varaan, ajattelin että voisin paastota mutta katsotaan lähenpänä sitten silloista tilannetta. Toi päivätaulukko on tuossa vasemmassa sivupalkissa, sinne laitan sitten rastin aina kun päivä on suoritettu :) Voisin keksiä jonkun merkin joka tarkoittaa epäonnistumista... jos laitan sitten vaikka punaisen rastin.

Nyt vielä selvennykseksi, että tuolle ensimmäiselle viikolle (tämä viikko) mulle oli asetettu haaste, että joka päivä 100kcal enemmän ja 10min enemmän aerobista liikuntaa, valitsin pyöräilyn. Toisella viikolla mulla on ripari, ja siellä yritän pitää ruokailut 1000kcal sisällä ja valita aina sen kevyimmän vaihtoehdon esim hedelmä ja paljon salaattia ym. ja pysyä erossa herkuista. Kolmannen viikon maanantaina vasta tullaan sieltä leiriltä kotiin niin sen päivän laskin vielä ripariruokailujen varalle, mutta loppuviikon olin ajatellut näin: hedelmäpäivä - keittopäivä - paasto - hedelmä - keitto - paasto. Seuraavalla viikolla mulla on se ratsastuskurssi w/ liian pienet housut, joten yritän panostaa keskivartalon kiinteytykseen.

PS: huomatkaa uusi layout!! :)

Happy now??

L Ä S K I .

syö vähän lisää,

siitähän sulle tulee hyvä mieli, eikö?

Please stop before you become one of them :( 

The skinny you wants to get out.

Many things I cannot see

Ne on alkanut huomaamaan. Huomaamaan asioita, joita mä en edes ite näe.

"Taasko sä oot hoikistunu?"

"Sä oot jo aika pienikokoinen, älä nyt tuosta enään laihdu."

"Usko pois, pojat tykkää muodokkaammista tytöistä"

- mun kampaaja

"Eihän susta oo kohta enään mitään jäljellä kun vaan hoikistut."
- mun täti

"Mee säkin nyt syömään, et oo syöny koko päivänä."

"Mitä ruokaa sä haluaisit kaupasta?"

- isi

"HULLU OOTSÄ LAIHTUNU" (näki jonkun kuvan musta)

- kaveri 1

Valitin, kun mun vatsa pursus mun uusista housuista yli:

"Oo hiljaa, oot laihtunu ihan sikan ja mä vaa lihonnu."

- kaveri 2

Noita kommentteja mä oon saanut pari viikkoa kuulla joka taholta. Oonko mä sokea, vai miksen mä ite näe yhtään mitään eroa mun vartalossa. Fuck it, jos totta puhutaan niin näen kyllä eroja, mutten todellakaan niinkuin kaikki muut. Musta tuntuu että oon vaan levinny tän kesäkuun aikana, vaikka oikeesti oon laihtunu joku 7 kiloa. Missä vika? Mun päässä, i know.

Aattelin ottaa rennosti tän heinäkuun, syödä normaalisti ja levätä vähän. Mutta koska isin oli ihan pakko pilata mun viimeinen paastopäivä (se vei mun siskon TexMex-raflaan ja raahas mut väkisin mukaan ja pakotti tilaamaan jotain, meinasin alkaa itkemään lukiessa sitä listaa... ja illalla olin taas ihan ilosesti ruuan kimpussa. Tyhmä!!), niin oon nyt pari päivää, eli eilisen illan ja tän päivän syönyt ihan ilosesti, tänään about 1500kcal josta suurin osa vieläpä karkista, niin alkaa olla vähän turvonnut olo. Eipä tee mieli elää näin tätä kuuta. Etenkään kun edessä on uusi koulu, en halua että ekana päivänä mut luokitellaan "siksi läskiksi tytöksi, joka istui yksin nurkassa", siitä luokittelusta en pääsisi eroon koko kolmen vuoden aikana.

My personal thinspo:

Ostin ittelleni eilen piiikkasen liian pienet housut (koko 36, sovitin niitä kun olin viidettä päivää paastolla!) kahen viikon päästä alkavalle ratsastuskurssille ja en kauheasti haluaisi että mun vatsa ja selkä roikkuu jokapuolelta yli vielä silloinkin kun hypin sen kaakin selässä. Hyi, ei sellaista kukaan halua nähdä. Enkä halua tappaa sitä eläintä kun kiipeän sen selkään :(

Kesäkuu: Before ~ After

Tavoite: päästä alle 70kg

Pituus: 173,5cm
Paino: 75kg ~ 67,5kg = -7,5kg
Painoindeksi: 25,1 ~ 22,6
Vyötärö: 71cm ~ 64cm
Lantio: 90cm ~ 87cm
Rinnanalus: 80cm ~ 72cm
Rinnanympärys: 90cm ~ 84cm
Reisi: 55cm ~ 52cm
Pohje: 38cm ~ 38cm
Nilkka: 23cm ~ 22cm
Käsivarsi: 29cm ~ 26cm
Ranne: 16cm ~ 16cm

KUVAT ENNEN:

KUVAT JÄLKEEN:

Hunger hurts, but starving works

Älä huoli äiti, ei mulla ole nälkä. Mulla on hyvä olla.

2. PAASTOPÄIVÄ
En ymmärrä miten oon onnistunut välttelemään tätä tunnetta. Tai miksi? Mulla on ihanan keveä olo. Ja puhdas. Vielä kolme päivää jäljellä... Pah, voisin jatkaa tätä päivätolkulla. Koko loppuelämäni vaikka. Niin mä nyt sanon, mutta tiiän että heti perjantaina oon jo ruuan kimpussa. Saa kylläkin nähä sitten, että löytyisköhän multa itsekuria jatkaa tätä koko viikon? Paha vielä sanoa, kaksi päivää vasta takana.

En oo syöny mitään tuon juhannuksen jälkeen. En ole edes halunnut. Tai on mun tehnyt mieli vaikka mitä ruokia, tosi monesti, mutta en ole edes toista kertaa harkinnut että aikoisin syödä. En mä niin helposti voi luovuttaa. 
Mun tekee mieli hampparia :( ... EI!
Oon kyllä juonut tosi paljon, niin olin suunnitellutkin. Voisin kyllä juoda enemmän vettä, nyt oon litkiny lähinnä vain kalorittomia mehuja ja limuja.

America's next top model toimii nyt mun tän viikon thinspona, oon katellu sitä silmät kiinni ruudussa :) Onhan tuolla noit plussize-mallejakin, mutta suoraan sanottuna ne näyttää musta vaan lihavilta. Oon muutenkin vaan löhönnyt himassa katsomassa tv-ohjelmia, vähän huolestuttaa kun en ole tehnyt mitään rankempaa liikuntaa ollenkaan. Mun hyvä kaverikin kysyi haluaisinko mennä sen kanssa loppuviikoksi niiden mökille. Sanoin että en ehdi kun oon sopinut niin paljon kaikkea. Kauhea valehtelija, oisin kyllä halunnut mennä, mutta tiiän että viis päivää neljän seinän sisällä sen kanssa = en mitenkään pystyisi koko aikaa välttymään syömiseltä, en vaan halunnut riskeerata.
Ja kamalinta on tää vatsan armoton ääntelehtiminen!! Ihan hävettää olla kavereiden kanssa kun aina kun me ollaan hiljaa niin mun vatsa huutaa niin että kaikuu. Ehkä tää nälkä kaikkoaa. Vaan läskit on nälkäisiä.

Dude I think you've failed

Juhannus. Tuo kaunisaatteinen suomalainen keskikesän juhla. Taian ja raukkauden aikaa. Luonto kukkii, kaikkialla paistaa aurinko ja ilmassa leijuu hento kesän viehätys. Tunnelma on kevyt ja kaikki ovat onnellisia...'

P A S K A T .

Juhannus on tasan vaan yhtä perisuomalainen juhla kuin kaikki muutkin kalenterin täyttävät tekosyy syödä -päivät. Ihan mielellään hyppäisin mökillä järveen ja tunkisin kukkia tyynyn alle, mutta ei - ainoat perinteet mitä meidän tarvitsee tuoda toteen on tunkea sitä ruokaa kurkusta alas.

Ja mulla ei varmaan koskaan oo ollut näin paska olo!
Okei nyt huijaan, teen tätä itselleni vähintään viikon välein, mutta pointti oli, että söin vähän liikaa ja nyt turvottaa.

Juhannusaatto, perjantai siis meni vielä ihan hyvin. Päivä ainakin. Ja ilta siinä samassa, söin vaan salaattia (aika paljon tosin) ja kaks palaa tummaa suklaata, mutta ne nyt pystyi vielä antaa anteeksi. 
Sitten koitti levon hetki, yritin mennä nukkumaan jo siinä keskiyön aikaan. Turha yritys sinänsä, kun vieraat istu vielä keittiössä ja sivistyneesti keskustelivat pikku hiprakassa (not). Sitten mulla yhtäkkiä vaan pimahti, aloin kuulemaan jotain ääniä, kutsuhuutoja keittiöstä o.o En siis oikeesti, mutta yhtäkkiä jotenkin vaan tunsin niin älytöntä vetoa siihen jääkaappiin että kaikki järki pois, siitä se sitten lähtikin.
Tuosta on kulunut nyt jo vähän yli 24 tuntia. Gosh. Tuntuu ihan 24 päivältä. Ensinnäkin koska yksikään ihmisolento ei kykenisi tunkemaan noin suurta ruokamäärää sisäänsä noin lyhyessä ajassa, ja toiseksi, yhdenkään ihmisen vatsa ei vaan voi venyä noin älyttömiin mittoihin noin lyhyessä ajassa. Hei tän päivän piti olla boostipäivä! Meni vähän överiks...

Ainoa teko jolla kulutin tota energiamäärää oli koneen siirtäminen yläkertaan, niin jouduinpahan juoksemaan rappusia kun kävin jääkaapilla :) oikein atleettinen olo suorastaan. 
No okei, jossain vaiheessa iltaa mentiin trampalle purkamaan meidän sokerihumalaa mun siskon kanssa, ja jotain siinä säädettiin pihalla spagaatteja ja käsilläseisontaa ym. Totesin tuossa samalla että telinevoimistelu vois olla harvinaisen kiva laji kokeilla (siinäpä vähän thinspoa!).

Smile, you're (going to be) worth it.

+200g................mä arvasin tän.
Ei ois pitäny syödä sitä ruisleipää vielä sen jättiproteiiniboosti-salaatin lisäksi :(

Noh, ei siinä mitään, vietetäänpä juhannusaatto sitten hikoillen tauotta ja - ainiin, meille tuleekin illalla vieraita, täti miesystävänsä ja jonkun kaverinsa kanssa, eli luvassa iso katettu lounas :) Eipä kauheasti tee mieli mitään hiilariateriaa just nyt syödä, jos tarjolla olis vaikka salaattia tai vesimelonia niin voisin ottaa, kun joudun kuitenkin koko päivän kotona olemaan. Ja kuulin just isin selittävän tuolla keittiössä jostain suklaasta ja tortusta... WUHUU <3 nyt ei kyllä todellakaan tee mieli mitään herkkuja, onneks, muuten itkisin verta täällä. Nyt vaan hymyilyttää. Mulla on jotenkin viekas olo. Aion voittaa. Voittaa itseni.

Hyvää juhannusta!

Fear

Aamupaino 67,5kg

Mun maha on kyllä kasvanut. Oon siitä varma. Näytän muutenkin aina vaan läskimmältä.
Mua on alkanut pelottaa. Ja jopa ahdistaa. Nää ilmenee nyt ekaa kertaa pitkään aikaan, tähän asti tää laihis on ollut vaan... hauskanpitoa. "Kivaa, taas yksi kilo lähti!" -tyylillä. Paino on lähtenyt ihan liian nopeasti. Ihanaahan tuo, mutta sitten aloin miettiä tulevaa. Mitä jos kaikki mitä oon laihtunu on ollu vaan nesteitä? Mitä jos kaikki kilot tulee heti takaisin? Mitä sitten kun ne ei lähdekkään niin helposti? Mitä jos en jaksakkaan tehdä tämän enempää työtä sen eteen? Mitä jos luovutan, ja lihon taas? Tuo viimeisin ei olisi yhtään uutta mun elämässä.
Mutta parempi elää vain päivä kerrallaan. Wake up - Survive - Go back to sleep. Muuta mun ei tarvitse tehdä. Mutta mun pitää rakentaa suunnitelmia, se on mun tapa hankkia toivoa, se inspiroi mua jatkamaan.

Niin tosiaan, suunnitelmista puheen ollen, oon miettinyt vähän loppukesän ohjelmaa:
Tänä sunnuntaina alkaa mun 5 päivän paasto. Tavallaan kesäkuun "loppuhuipennus", tän ideana ei periaatteessa ole laihtua sen enempää, mutta pitää ne kuun aikana laihdutetut kilot poissa ja antaa vähän lihomisvaraa.
Seuraavalle viikolle (4.-10.7.) mulle on annettu haaste höyhenen foorumeilla. Haaste kuului näin:
"Seuraava syö joka päivä 100kcal enemmän kuin edellisenä, aloittaen 100kcal (eli ekana päivänä 100kcal, toisena 200kcal jne..), viikon ajan & tekee joka päivä 10min enemmän aerobista liikuntaa (juoksu/pyöräily/uinti/yms..) kuin edellisenä päivänä, aloittaen 10min (ekana 10min, toisena 20min jne..) samaisen viikon ajan." 
Toi käy just sopivasti tuolle viikolle, pääsen hiljalleen totuttelemaan normaaliin syömiseen paaston jälkeen, koska tuota seuraavan viikon (11-18.7) olenkin rippileirillä, jossa syödään viisi kertaa päivässä ja katsotaan että kaikki syö... Isosena siis, oon -95 syntynyt, en mene sinne oppilaaksi :D
Ja huomenna, ellei oo tosi paska sää niinkuin tänään, niin aattelin mennä hölkkäilemään malmin lentokenttää ympäri (5,8km). Oon nimittäin nyt pari päivää luistanut huolella kaikesta liikunnasta.

Huomenta,

Aamupaino 68,1kg
Uusi välitavoite 65
Eipä mulla muuta :)

Protect me from what I want

Ajattelin tällä kertaa vähän säästää näiden mun KUUDEN (ja muutaman ilmoittautumattoman??) ihanan lukijan iltasatuaikaa joten tiivistän tästä päivästä nyt vaan tällasen pikaisen energiansaanti- ja -kulutustilastoinnin. Mitään kalorimääriä en jaksa alkaa tarkemmin arvioimaan, mutta näenpähän miten laiska ja läski olen ollut tänään.

Ruuat:
Kolme viinirypälettä = 10kcal?
2dl fun light summer = 2kcal
Pepsi Max 0,5l = 2kcal
Ruislohipatonki, oli siinä kananmunaakin (olin kaverin kanssa neljä tuntia, vältyinpähän mäkkiaterialta!) = apua varmaan 450kcal
Moccachino-kahvi = n. 80kcal
Uusi kokeilu! Proteiinipatukka = __vain___ 135kcal
ED lemon light = 40kcal
Vihreä tee = 1kcal
= 720kcal

Liikunnat:
4h keskustassa kävelyä varmaan 6 kiloa painavan laukun kanssa = 800kcal??
Reggaeton 60min = about 380kcal ?
Juoksumatolla 60min (kävelyä, hölkkää, juoksua 5min vuorotellen) = mittarin mukaan vajaa 600kcal
100 vatsa-, selkä- ja kylkirutistusta sellasessa penkissä missä nojataan sellaseen tukkiin u know = 150kcal??
100 "penkkipunnerrusta" ja 100 vetoliikettä samaisella laitteella = 80kcal??
= 2010kcal

Okei, anteeks oon tosi, tosi huono arvioimaan etenkin kulutusta noissa kalorimäärissä, jouduin kattomaan kiloklubin sivulta vähän apua mutta eihän siellä lue esim mitään lihastoistojen määriä tms... Mun tietoisuus tästä aiheesta rajoittuu tasan hölkkään, hyppynaruun ja pyöräilyyn, muuten oon ihan ulalla, joten ehkä jätän nää tilastoinnit tästä lähtien vähän vähemmälle, ellen sitten jostain halua erikseen mainita. Sen verran tosta kuitenkin näkee että kulutinpahan ainakin kaksi kertaa sen verran mitä söin =)


Aamupaino oli tänään 68,8kg - laskenut eilisaamusta puoli kiloa. En laita vielä rastia 69:n kohdalle, koska odotan kauhulla että mitä toi ilkeä laite aamulla taas näyttääkään. Jotenkin tuntuu että oon vaan lihonu tänään vaikka oonkin kovasti yrittänyt välttyä.

Eipä mulla muuta, loppuun vähän thinspoa, nää on mun lemppareitä tällä hetkellä: