P A S K A T .
Juhannus on tasan vaan yhtä perisuomalainen juhla kuin kaikki muutkin kalenterin täyttävät tekosyy syödä -päivät. Ihan mielellään hyppäisin mökillä järveen ja tunkisin kukkia tyynyn alle, mutta ei - ainoat perinteet mitä meidän tarvitsee tuoda toteen on tunkea sitä ruokaa kurkusta alas.
Ja mulla ei varmaan koskaan oo ollut näin paska olo!
Okei nyt huijaan, teen tätä itselleni vähintään viikon välein, mutta pointti oli, että söin vähän liikaa ja nyt turvottaa.
Juhannusaatto, perjantai siis meni vielä ihan hyvin. Päivä ainakin. Ja ilta siinä samassa, söin vaan salaattia (aika paljon tosin) ja kaks palaa tummaa suklaata, mutta ne nyt pystyi vielä antaa anteeksi.
Sitten koitti levon hetki, yritin mennä nukkumaan jo siinä keskiyön aikaan. Turha yritys sinänsä, kun vieraat istu vielä keittiössä ja sivistyneesti keskustelivat pikku hiprakassa (not). Sitten mulla yhtäkkiä vaan pimahti, aloin kuulemaan jotain ääniä, kutsuhuutoja keittiöstä o.o En siis oikeesti, mutta yhtäkkiä jotenkin vaan tunsin niin älytöntä vetoa siihen jääkaappiin että kaikki järki pois, siitä se sitten lähtikin.
Tuosta on kulunut nyt jo vähän yli 24 tuntia. Gosh. Tuntuu ihan 24 päivältä. Ensinnäkin koska yksikään ihmisolento ei kykenisi tunkemaan noin suurta ruokamäärää sisäänsä noin lyhyessä ajassa, ja toiseksi, yhdenkään ihmisen vatsa ei vaan voi venyä noin älyttömiin mittoihin noin lyhyessä ajassa. Hei tän päivän piti olla boostipäivä! Meni vähän överiks...
Ainoa teko jolla kulutin tota energiamäärää oli koneen siirtäminen yläkertaan, niin jouduinpahan juoksemaan rappusia kun kävin jääkaapilla :) oikein atleettinen olo suorastaan.
No okei, jossain vaiheessa iltaa mentiin trampalle purkamaan meidän sokerihumalaa mun siskon kanssa, ja jotain siinä säädettiin pihalla spagaatteja ja käsilläseisontaa ym. Totesin tuossa samalla että telinevoimistelu vois olla harvinaisen kiva laji kokeilla (siinäpä vähän thinspoa!).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti