Binge

SO.

MUCH.

FAIL!

En muista millon viimeksi oli onnistunut päivä. Tiistaina? Siitä lähtien pelkkää, tauotonta, bingeä... En jaksa enää!
Mua hävettää, nolottaa ja ahdistaa. Miksen siis saa itseäni lopettamaan? Vaa'alle en uskalla astua enkä ole kehdannut edes kirjoittaa tänne. Kaikki menee alamäkeen paitsi mun paino. Aivan kuin olisin luovuttanut jo, silti toivoen parempaa tulevaisuutta. Mutta miksi odottaa tulevaisuuteen kun voisi aloittaa heti? M kysyi multa että miten pystyn syömään niin paljon, onko mulla jatkuvasti nälkä? Ei, mulla ei koskaan ole nälkä, mun on vain pakko jatkuvasti syödä jotakin. Miten tuota voi selittää kenellekkään kuulostaen järkevältä? Aamulla herään ajatellen vain ja ainoastaan ruokaa ja mitä aion syödä ensimmäiseksi (sillä ei oikeastaan ole väliä kun loppujen lopuksi syön kaikkea) ja illalla nukahdan miettien vain miten lihava ja epäonnistunut olen. Elän kaksihaaraisessa noidankehässä jota en pysty itse hallitsemaan.

Ahdistuneisuus valloittaa mut. Kaverit kutsui mut äsken taas juhlimaan. En todellakaan kehtaa edes astua ulos talosta. Olin tänään ottamassa aurinkoa koulututtujen kanssa. Voi sitä häpeän määrää, en varmaan koskaan enää kehtaa riisua paitaa. Nyt voisin mennä vaa'alle, itkeä itseni uneen ja toivoa parempaa huomista.

Öitä, julma maailma.